heiske

TERVE VAI KIPEÄ TYÖYHTEISÖ?

TERVE VAI KIPEÄ TYÖYHTEISÖ? Työntekijän roolit työyhteisön kehittämisessä MIKSI JÄRKEVÄT JA MUKAVAT IHMISET VOIVAT KÄYTTÄYTYÄ RYHMÄSSÄ HUONOSTI? Ihminen ei aina käyttäydy työyhteisössä järkevästi ja mukavasti. Yhteisö voi toimia terveesti ja työkeskeisesti, mutta aina ei näin ole. Yhteisössä ehkä vähätellään toisten ammattitaitoa tai pantataan tietoa, etsitään virheitä ja nimetään syntipukkeja. Yhteisössä ehkä juorutaan, puhutaan pahantahtoisesti tai […]

TERVE VAI KIPEÄ TYÖYHTEISÖ? Read More »

PETTYNYT TYÖNTEKIJÄ

PETTYNYT TYÖNTEKIJÄ Synkkä tapaus Eräässä sosiaalitoimen koulutuksessa oli keskellä joukkoa eräs kovin ärhäkän ja valittelevan tuntuinen nainen.  Keski-ikäinen, ihan sievän näköinen nainen, tukka pystyssä ja selvärajaiset silmälasit silmillä. ”Ei asiakkaan hyvä kohtaaminen mitään auta”, hän sanoi. ”Ihmiset ovat vain ikäviä, kun he haluavat olla ikäviä”. Yritin vastata hänen esimerkkiinsä työntekijää mitätöivästä yksinhuoltajaäidistä, Asiakkaan mielestä ainoa

PETTYNYT TYÖNTEKIJÄ Read More »

MITEN SUOJAUTUA NEGATIIVISUUDELTA?

MITEN SUOJAUTUA NEGATIIVISUUDELTA? Tunteiden syntymisen ketju:  todellisuus /havainto – ajatus/tulkinta – tunne.  Havainnoimme todellisuutta, ajattelemme ja tulkitsemme siinä olevia ilmiöitä, joiden nojalla meille syntyy tunne.  Tässä ketjussa voi syntyä virheitä: emme havaitse todellisuutta oikein, oma ajatuksemme ei liity siihen mitä havaitsemme, tulkinta on virheellinen.  Tulkinnan luoma tunne ei aina perustu objektiiviseen havaintoon, vaikka uskomme niin.

MITEN SUOJAUTUA NEGATIIVISUUDELTA? Read More »

OMA-ALOITTEISUUTTA KUNTOUTUJALLE!

OMA-ALOITTEISUUTTA KUNTOUTUJALLE! Asiakas haluaa palvelua silloinkin, kun hän voisi toimia itse. Tämähän on palvelutalo, sanoo vanhus. Palvelustahan teille maksetaan, hän sanoo työntekijälle. Kuntoutettava ei halua tehdä harjoituksia itsekseen. Mitä voi kuntouttaja tehdä, kun kuntoutettava ei halua harjoitella oma-aloitteisesti? Koulutuksessa oli läsnä kuntoutustyöntekijä, joka kertoi, että hänen asiakkaansa saa vuosittain maksettuna kaksikymmentä fysioterapiakäyntiä, mutta haluaisi yhteiskunnalta

OMA-ALOITTEISUUTTA KUNTOUTUJALLE! Read More »

“SOPIMUKSET ON TARKOITETTU RIKOTTAVIKSI”

“SOPIMUKSET ON TARKOITETTU RIKOTTAVIKSI” Näin huudahti eräs koulutuksen osallistuja työtoverilleen koulutuksen alkuminuuteilla, kun työtoveri oli huomauttanut, että jotakin yhdessä sovittua ei ollut noudatettukaan.  Tapasin näitä ihmisiä ensimmäistä kertaa, joten ennen luentoa ei voinut tarttua heidän huulenheittoonsa. Kun tilaisuus eteni, ja yleisö ryhtyi keskustelemaan kanssani, oli huomattavissa, että alun huulenheitto ei ollut sattumaa.  Työyhteisössä oli monenlaisia

“SOPIMUKSET ON TARKOITETTU RIKOTTAVIKSI” Read More »

HIRVITTÄÄKÖ NETTIVALMENNUS?

HIRVITTÄÄKÖ NETTIVALMENNUS? EMME OLE SELVITTÄNEET ETÄSUHTEIDEN KAIKKIA ULOTTUVUUKSIA   ”Ei enää yhtään nettikokousta, haluan tavata oikeita ihmisiä!” ”Me olemme kyllä olleet viime aikoina niin paljon nettikokouksissa, etten halua yhtään nettitilaisuutta! Haluan tavata oikeita ihmisiä…”   ”Jos menen netissä järjestettyyn tilaisuuteen, sehän on pelkkää ruudun tuijottamista.  Kaikki vuorovaikutus puuttuu. Ja aina on teknisiä ongelmia.” Tällaista puhetta saa

HIRVITTÄÄKÖ NETTIVALMENNUS? Read More »

HAASTAVAT VUOROVAIKUTUSTILANTEET -VIDEOVALMENNUS (KOKEILU!)

HAASTAVAT VUOROVAIKUTUSTILANTEET -VIDEOVALMENNUS (KOKEILU!) Syksyllä 2019 teimme Kehitysvammaisten Palvelusäätiön KVPS kanssa  valmennuksen ”Haastavat vuorovaikutustilanteet”, aiheena työntekijöiden tilanteet kehitysvammaisten ihmisten omaisten kanssa sekä haastavat tilanteet työyhteisön sisällä. Tekemämme hanke on saanut hyvän palautteen organisaation sisäisissä koulutuksissa, joissa tekemiämme videoita on esitetty yksikkökohtaisesti keskustelun pohjaksi. KVPS:n puolelta hankkeesta vastasi osaamisjohtaja Sanna Kekki. HANKKEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KVPS

HAASTAVAT VUOROVAIKUTUSTILANTEET -VIDEOVALMENNUS (KOKEILU!) Read More »

UIMAHALLIN KYLTTI

UIMAHALLIN KYLTTI Uimahallissa on altaan vierellä kyltti ”Vesijuoksua juostaan peräkkäin, ei rinnakkain”.  Miksi?  Tällä kyltillä ohjataan ihmiset juoksemaan peräkkäin, jotta rinnakkain juoksevat ihmiset eivät tukkisi vesijuoksuväylää. Ihan järkevää sinänsä. Mutta ihmisen terveydelle on hyvä rupatella kanssaihmisten kanssa. Peräkkäin vesijuostessa ei voi jutella kenenkään kanssa, rinnakkain voi.  Suomalaisten sosiaalista elämää kannattaisi tukea.  Olisiko siis syytä muuttaa

UIMAHALLIN KYLTTI Read More »

LISÄÄ KYLTTEJÄ. NURMIKOLLA KÄVELEMINEN KIELLETTY/SALLITTU

LISÄÄ KYLTTEJÄ. NURMIKOLLA KÄVELEMINEN KIELLETTY/SALLITTU Joskus aikoinaan nurmikoiden reunoilla saattoi nähdä kyltin: ”Nurmikolla käveleminen kielletty”.  Yritettiin varjella nurmikkoa, ei annettu kävellä siellä, vaikka ruohomatto oli kai tarkoitettu kansalaisten iloksi ja nautinnoksi. Nurmella on mukava kävellä, varsinkin paljain jaloin. Nykyään kylttejä harvoin näkee, ja on opittu ajattelemaan, että nurmikentät on tarkoitettu kaikkien virkistykseksi.  Julkisia nurmikoita tarjotaan

LISÄÄ KYLTTEJÄ. NURMIKOLLA KÄVELEMINEN KIELLETTY/SALLITTU Read More »

PARTURI-KAMPAAMO JA ASIAKASPALVELUA

PARTURI-KAMPAAMO JA ASIAKASPALVELUA Taitava kampaaja saa uuden asiakkaan.  Vierekkäin työskentelevät kaksi kampaajaa yrittävät innokkaasti puhuttaa asiakkaitaan.  Toinen kertoo omalle asiakkaalleen ostamastaan sähköpotkulaudasta ja toinen kysyy uuden asiakkaansa hiusväristä.  Kumpikaan asiakas ei tunnu oikein innokkaalta juttelemaan.  Miksi kampaajat yrittävät niin kovasti, vaikka tilanne tuntuu keinotekoiselta?  Tulee jopa vähän sellainen tuntu kuin kampaajien pitäisi toistensa takia saada

PARTURI-KAMPAAMO JA ASIAKASPALVELUA Read More »

Shopping Cart