EMME OLE SELVITTÄNEET ETÄSUHTEIDEN KAIKKIA ULOTTUVUUKSIA

”Ei enää yhtään nettikokousta, haluan tavata oikeita ihmisiä!”

”Me olemme kyllä olleet viime aikoina niin paljon nettikokouksissa, etten halua yhtään nettitilaisuutta! Haluan tavata oikeita ihmisiä…”   ”Jos menen netissä järjestettyyn tilaisuuteen, sehän on pelkkää ruudun tuijottamista.  Kaikki vuorovaikutus puuttuu. Ja aina on teknisiä ongelmia.”

Tällaista puhetta saa nykyään kuulla.  Tai joku sanoo:

 ”En voi luottaa ihmisiin, joista näen pelkät kasvot, jos sitäkään.  Jos osallistun keskusteluun, en voi tietää, mihin tieto leviää, mihin se somessa menee…”

OMA KOKEMUKSENI NETTITAPAAMISISTA ON HÄKELLYTTÄVÄN HYVÄ

Olemme kaikki oppimisprosessissa. Osallistuin viime keväänä kansainväliseen tapahtumaan, jossa pääguru puhui päivittäin puolen tunnin ajan ja vastasi toisen puolen tuntia eri puolilta maailmaa tuleviin kysymyksiin ja kommentteihin.  Toisinaan video- tai ääniyhteys takkusi, kun linjoilla oli jokseenkin tuhat ihmistä samaan aikaan, mutta pääasiassa tilaisuudet menivät hyvin.  Ja kun on jotakin hämminkiä, organisoiva taho toteaa tyynesti, että niin on.  Pyydettiin, että osallistujat vähentävät internetin kuormitusta lopettamalla chattailun tai muiden osallistujien kuvien katsomisen… ja sitten jatkettiin.

PAREMPI KONTAKTI VERKOSSA KUIN KASVOKKAIN?

Alkuaan kuvittelin, että verkossa ei voi saada aitoa kontaktia, mutta olen muuttanut kantaani kokonaan.  Osallistujille lähetetään linkki, ja kun tilaisuus alkaa, se vain napautetaan auki ja olemme mukana! Olemme ehkä verkossa aluksi vähän hämillämme ja varovaisia, mutta kun kontakti rakentui, se voi olla yhtä intensiivinen ja luotettava kuin kasvokkain. Joskus jopa tuntuu, että verkkotapahtumissa olemme saaneet aikaan intensiivisemmän tunnelman kuin kasvokkain.

Nyt olen käynnistänyt valmennuksia, joissa yksittäinen koulutusosuus on suhteellisen lyhyt, koska ruudun katsominen pitkään voi olla raskasta. Vaihdellaan työmuotoja. Välillä jakaudutaan keskustelemaan ryhmissä, välillä työskennellään webinaarimuotoisesti, välillä valitaan netin tarjoamista vaihtoehdoista tai äänestetään, ehkä tehdään pieni tehtävä yksin ja jaetaan lopputulos työparille, välillä katsotaan video. Vaihdellaan vähän työmuotoja, ja pidetään toisinaan pieni kävelytauko. Jotkut ovat tietokoneellaan, joku istuu puutarhatuolissa parvekkeella tai osallistuu puhelimensa kautta.

Pitkään ohjelmaan on rakennettu jokin vähän pidempi tauko tai taukoja, joiden aikana osallistujat voivat eri osoitteistaan seurustella nettiteitse toistensa kanssa vapaamuotoisesti, koska vapaamuotoinen kanssakäyminen on usein erilaisten tapaamisten keskeinen puoli. Netissä järjestetyn tapahtuman ei siten tarvitse olla vailla epävirallisia rupattelutaukoja!  Olemme lounastaneet yhdessä niin, että jokaisella on läppäri ruokapöydällä ateriansa edessä, ja olemme kehuneet kokkaustaitojamme.  Olemme pelanneet korttia netissä. Olemme laulaneet yhdessä! Joku kyllä kertoi siivoavansa etukäten, jottei työtoverille näkyisi miten sekaista heillä kotona on.  Mutta hän ei tiennytkään vielä, että taustan voi peittää kameralta eikä silloin näe lukea keittiömikron valmistajan nimeä.

HALAUKSET VAIN PUUTTUVAT

Joskus aikoinaan kuviteltiin, että kaikki asiat pitää hoitaa kasvokkain ja vierastettiin puhelimen käyttöä.  Sitten puhelimesta tuli käyttökelpoinen väline mitä moninaisimpaan työntekoon.  Nyt olemme siirtymässä puhelimesta netin käyttöön yhteisen työnteon välineenä.

Olen osallistunut pitkään valmennukseen pienemmän ryhmän kanssa.  Tilaisuudet ovat kokonaisen työpäivän pituisia ja sovimme pelisäännöt jokaisen istunnon alussa. Varmistamme aluksi, että paikalla ovat juuri ne henkilöt, jotka tilaisuuteen on kutsuttu. Yhdessä puhumamme asiat ovat luottamuksellisia, joten pyydetään sulkemaan ovet tai käyttämään luureja, jotta puhe ei kuulu ulkopuolisille. Sovimme myös puhetavoista ja puheenvuoron pyytämisen tavasta.  Ja varoitamme ihmisiä multitaskaamisesta, mihin kotona käyty nettikokous voisi houkutella.  Mielisi ehkä räplätä puhelinta tai pestä pyykkiä samaan aikaan.  Jos olet työpaikoilla, kannattaa valmistella työtoverit siihen, että tapaamisen aikana ei ole heidän tavoitettavissaan, koska olet valmennuksessa!  Kun tapaamisen pelisäännöt, aikataulut ja tauotus on sovittu, nettikokous voi olla paljon tehokkaampi ja ainakin yhtä hauska kuin tapaaminen paikan päällä. Halaukset vain puuttuvat. 

Joskin olemme löytäneet halailuille ja kättelyillekin nettiversion.

VOIKO NETTITAPAAMISESSA KUISKAILLA?  eli Pari asiaa, jotka nettivalmennuksista kannattaa tietää

Nettitilaisuudet voidaan pitää kurinalaisesti, tehokkaasti ja turvallisesti.  Pitkät tilaisuudet voidaan välillä Zoomissa keskeyttää pieniksi pari- tai ryhmäkeskustelutuokioiksi, koska ruudun katsominen on samanlaisena jatkuessaan työlästä.  Voidaan jakaa osallistujat netissä ”omiin tiloihin”, jolloin fyysisesti eri paikkakunnilla olevat osallistujat puhua keskenään netin pienryhmässä ilman muita läsnäolijoita. Pitempiin tilaisuuksiin sisällytetään tauko, joka tarjoaa osallistujille aikaa ja mahdollisuuden vapaamuotoiseen ja mahdollisesti kahdenkeskiseen puheeseen.  Tämä vastaa normaalin tilaisuuden kahvi- tai lounastauon rupattelua tai epävirallista käytäväpuhetta.

Nettikokouksessa ei voi kuiskailla ellei chattailua pidetä kuiskailun uutena muotona.  Istumapaikan valinnalla ei voi kertoa asenteestaan tai asemastaan.  Työhuoneen kirjahylly voi näkyä keskustelun toiselle osapuolelle. Nettitapaamisessa on siis joitakin piirteitä, jotka poikkeavat tapaamisesta kasvokkain.   

Perinnäisessä kokouksessa tai valmennuksessa joku saattaa vetäytyä sivustalle ja joku muu on hallitsevampi, ja nettitilaisuuksissa kamera tai videointi saattavat hirvittää. Tätä auttaa keskustelun pelisääntöjen ja tarkoituksen yhteinen käsittely ja toisaalta mahdollisuus kertoa oma kansa chatilla.

Nettivalmennuksessa tutustutetaan osallistujia toisiinsa aivan kuten paikan päällä toteutetuissakin valmennuksissa. Osallistuja voi olla naapurihuoneessa tai 500 kilometrin päässä. Keskustelun pelisäännöillä ohjataan ryhmään kohtelias ja toista osapuolta rohkaiseva puhetapa, esimerkiksi tapa kuunnella keskeyttämättä, ja keskustelun ohjaamiseen on nettitapaamisessa paremmatkin mahdollisuudet kuin kasvokkain.  Itse olen osallistunut tilaisuuksiin, joissa on hyvässä hengessä käsitelty tosi hankalia tai iholle meneviä aiheita.  Ehkä nettityöskentelystä voidaan tehdä erityisen kohtelias ja hyväntahtoinen kanssakäymisen tapa. Netissä vilpitön hyväntahtoisuus voi olla valtavaa, kun tunnistetaan yhteisyys kaukana olevan tai jopa tuntemattoman ihmisen kanssa.

MIKSI NETTIVALMENNUS KANNATTAA?

Nettivalmennus on työnantajalle edullisempaa kuin paikan päällä toteutettu koulutus. Se on yleensä halvempi päätä kohti, ja lisäksi säästytään osallistujien/valmentajan matkalipuista ja hotellikuluista.

Nettitoteutus säästää aikaa, koska osallistujan ei tarvitse matkustaa minnekään, vaan hän voi istua vaikka kotisohvalla tai työpaikan kahvihuoneessa kouluttautumassa.

Nettivalmennus on myös perinnäistä koulutusta tehokkaampaa, koska se on yleensä tiiviimpää kuin paikan päällä toteutettu koulutus.

Videon tai nauhoituksen voi katsoa milloin vain, päivällä ja yöllä, kesällä ja talvella.  Niinpä koko työpaikan väki voi katsoa nauhoituksen, kun ennen joku jäi aina ulkopuolelle, koska yleensä jonkun piti jäädä työpaikalle, kun muut menivät yhteiseen tilaisuuteen.

Nauhan voi katsoa moneen otteeseen, ja nauhan voi pysäyttää ja kelata uudestaan.  Kun on paikan päällä kuuntelemassa esitystä, ei usein kehtaa keskeyttää puhujaa, vaan antaa esityksen jatkua, ja tilaisuuden lopussa ei enää muistakaan mikä olikaan se epäselvä kohta, johon olisi tarvinnut vastauksen.

Ja joka tapauksessa:  nettivalmennus on nykyaikaa. Ei kannata ehdoin tahdoin jättäytyä jälkijunaan.

Kanssakäymistä kasvokkain tarvitaan kyllä, samoin työskentelyä samassa huoneessa.  Mutta emme ole vielä kokeilleet etäsuhteiden kaikkia ulottuvuuksia.  Niin töitä kuin yksityissuhteitakin voi hoitaa etäisyyden yli, kun vähän keinoja etsitään. Kerronpa teille tarinan ajalta ennen Koronaa.

Eräs rouva kertoo miehensä asuvan työn vuoksi Kauko-Aasiassa, mutta itse hän asuu Suomessa, kun on helpompi ja mukavampi elää tutuissa oloissa. ”Hyvin tämä sujuu”, rouva selitti, ”Matti soittaa illalla töistä tultuaan ja toivottaa minulle hyvää huomenta ja minä soitan sitten Matille illalla ja toivotan hyvää huomenta.  Ja juttelemme siitä mitä minulla on alkamassa ja minkälainen työpäivä hänellä oli.  Avioliittoni näyttää joskus olevan ongelma muille.  Me tapaamme parin kuukauden välein, mutta emme päivittäin. Ja parempaa avioliittoa saatte hakea.”

Miten rouva pärjää nyt, kun tapaaminen ei ehkä onnistukaan kahden kuukauden välein?  Rouva lähetti tekstiviestin ja kertoi, että joskus on haikeaa, kun tapaaminen on vielä harvempaa, mutta kyllä se tästä. ”Me osaamme antaa pusuja Zoomissa.”

Jos avioliitto sujuu etänä, eiköhän sitten valmennuskin.