Erään esimiehen  huolena oli, että monet työntekijät hänen työpaikallaan vastustivat kaikkia mahdollisia muutoksia.  “Miten minä esimiehenä saan ajettua muutokset läpi”, hän kystyi.

Jos meille esitetään jokin kannaltamme täysin uusi asia, luonnollinen reaktiomme on sanoa ’ei!’.  Kun kieltäydymme muutoksesta pidämme ikään kuin yllä luonnollisia rajojamme:  kaikkeen me emme sentään ryhdy!

Muutoksen vastustaminen on siis omalla tavallaan tervejärkistä hommaa.  Vastustaminen on muutoksen työstämisen ensimmäinen aste.  Vastustaja reagoi siihen mitä hänelle ehdotetaan;  vasta myöhemmin hän asiaa mietittyään voi ehkä vilpittömästi sanoa ’kyllä’.  Joku opettaja kertoi ehdottaneensa koululapsille meditointiharjoitusta.  Miksi tällaista pitää tehdä, oli joku lapsi kysynyt, ja asiasta kertonut opettaja huoahti, että tätäkin piti sitten vastustaa.  Lapsen kysymys on mielestäni järkevä eikä sitä tarvitse pitää uuden vastustamisena.  Meditaatioharjoitus oli lapselle uusi eikä hän tiennyt mitä sillä tavoitellaan, miksi sitä tehdään. Kannattaa kysyä ja opettaja voi selittää.

Jos työntekijät vastustavat kaikkia uusia muutoksia, kannattaa kertoa mitä muutoksella tavoitellaan.  Oletko selvittänyt itsellesi mitä muutoksella tavoitellaan ja voidaan saavuttaa?

Yhteisössä saatetaan tehdä muutoksia muutosten itsensä vuoksi, eikä siinä ole paljonkaan järkeä.  Monissa organisaatioissa tehdään muutosta muutoksen perään, ryhdytään uuteen muutokseen kun vanhaa ei ole vielä juurrutettu käytäntöön, eikä välttämättä mietitä saavutettiinko aiemmilla muutoksilla se, mitä tavoiteltiin.  Järkevä johtaja yrittää kyllä arvioida mitkä muutokset ovat järkeviä.  Olen tavannut pari esimiestä, jotka kertovat kieltäytyvänsä muutosten vetämisestä, jos he eivät näe, että muutos vie mihinkään.  Tai he näkevät, että työyhteisö tarvitsee tauon selvitäkseen seuraavasta muutoksesta.  Muutoksen ei tulisi olla itseisarvoinen.

Työntekijät voivat kysyä miksi jotakin muutetaan, kun nykyinenkin järjestelmä toimii hyvin.  Tämä voi olla muutoksen vastustamista, mutta työntekijöiden kysymykseen kannattaa todella paneutua. Miksi jokin nykyään hyvin toimiva järjestelmä halutaan muuttaa?

Kun työntekijät vastustavat muutosta, he osaavat ehkä täsmentää mikä muutoksessa mättää.  Muutoksen työstämistä on tämän kritiikin rehti käsittely.  Työntekijöiden arvostelusta voi myös olla opittavaa. Joskus aikaa sitten työskentelin sellaisen työntekijäjoukon kanssa, jonka huolena oli kaupungin alkoholiongelmaisten asukkaiden suunniteltu siirto asumaan yhteen korkeaan kerrostaloon.  Tähän asti alkoholiongelmaiset asiakkaat olivat asuneet eri puolilla kaupunkia matalammissa rakennuksissa, mutta nyt koko joukko haluttiin sijoittaa yhteen.  Työntekijät vastustivat tätä, koska korkeassa kerrostalossa oli vain yksi porraskäytävä, ei lainkaan hätäuloskäyntejä.  Työntekijät pelkäsivät, että levottomassa talossa voisi syntyä tilanteita, joiden vuoksi talosta pitäisi päästä hätätietä ulos, esimerkiksi tulipalo alakerrassa jolloin yläkerroksista pitäisi päästä pois.  Mielestäni ongelma oli pohtimisen arvoinen, eikä sitä kannattanut leimata joutavaksi muutosvastarinnaksi. Muutosvastustuksen käsittely siis antaa tärkeätä tietoa ja se on yksi vaihe uudistusten tekemisessä.

Yhteisössä voi toki olla työntekijöitä, jotka vastustavat kaikkea vähän kuin periaatteen vuoksi. Heille ei kuitenkaan kannata hermostua, vaan käsitellä heidän vastalauseitaan asiallisesti. Mitä muutoksella ensinnäkin tavoitellaan?  Mitä toisaalta työntekijät näkevät suunnitellun muutoksen ongelmana? Joskus saattaisi sanoa työntekijöille, että kannattaa oppia muuttumaan;  kun tulemme iäkkäiksi, meistä pärjäävät parhaiten ne, jotka kykenevät sopeutumaan hyvin uusiin tilanteisiin.  Ja kannattaa harjoitella ajoissa.

Yhteisössä voi toki olla työntekijöitä, jotka vastustavat kaikkea vähän kuin periaatteen vuoksi. Heille ei kuitenkaan kannata hermostua, vaan käsitellä heidän vastalauseitaan asiallisesti. Mitä muutoksella ensinnäkin tavoitellaan?  Mitä toisaalta työntekijät näkevät suunnitellun muutoksen ongelmana? Joskus saattaisi sanoa työntekijöille, että kannattaa oppia muuttumaan;  kun tulemme iäkkäiksi, meistä pärjäävät parhaiten ne, jotka kykenevät sopeutumaan hyvin uusiin tilanteisiin.  Ja kannattaa harjoitella ajoissa.