RASISMIA VAI JÄRKEVÄÄ JOHTAJUUTTA?

Eräs esimies kertoi huolensa:

”Pienessä tehtaassamme on työssä maahanmuuttaja, joka oman vakaumuksensa mukaisesti selittää työpaikan naisille, että heidän pitäisi olla kotona.  Naisten ei pitäisi käydä palkkatöissä. Mies on muuten ihan mukava ja pätevä hommiinsa, mutta tätä puolta en hänessä hyväksy. Olen esimiehenä sanonut hänelle, ettei hän saa sanoa naisille tällaista, mutta hän vain jatkaa.  Siksi olen nyt lopulta joutunut irtisanomaan hänet, ja hän sanoo minua rasistiksi.  En minä ole sellainen. Mitä vastata hänelle?”

 

Joskus maahanmuuttajan käytökseen on vaikea tarttua, kun pelkää leimautumista rasistiksi.  Rasismi tarkoittaa ajatusrakennelmaa, jossa joku väestöryhmä leimataan kehnommaksi etnisten taustan tai ihonvärin perusteella. Toki me voimme löytää itsestämme vierasvihamielisyyttä tai rasismiakin, mutta jos joudut tarttumaan työntekijän  sopimattomaan käytökseen työpaikalla, se on vain asianmukaista esimiehen työtä.  Sano, ettei kommenttisi ole rasistinen, vaan että työtehtäviisi kuuluu tarttua epäasialliseen käytökseen.  Suomessa naiset käyvät töissä. Suomessa naisten työssäkäynti on tärkeä osa yhteiskunnallista elämää.  Jos pelkään liikaa rasistin leimaa, toinen osapuoli voi käyttää pelkoasi hyväkseen ja manipuloida sinut hiljaiseksi. 

Kun joku muuttaa Suomeen, hän joutuu miettimään missä asioissa hänen on suomalaistuttava ja missä asioissa hänen kannattaa säilyttää entisen kotimaansa perinteet.  On hyvä säilyttää arvostus vanhaan kotimaahansa ja joihinkin sen perinteisiin nähden, mutta ei kannata jumittua sinne, kun on muuttanut uuteen maahan! Suomesta ei voi valita vain yhtä puolta, joutuu ottamaan koko paketin! Jostakin syystähän maahanmuuttaja on Suomeen tullut, eikä hän voi erottaa sitä hyvänä pitämäänsä Suomen puolta kaikesta muusta, mitä Suomesta löytää.

Jos mielipiteen tai uskonnon vapaus on maahanmuuton syy, täytyy sallia mielipiteenvapaus myös suomalaisille naisille. Jos elintaso on Suomen kiinnostavuuden syy, naisten työssäkäynti on osa elintasoa nostavista seikoista.

Henkilökohtaisesti yrittäisin varmaan puhuttaa maahanmuuttajaa ja kysyä myös minkälaisen roolin hän ajattelee itsellään olevan. Mitä hän Suomessa arvostaa, mitä ei?  Onko hän ajatellut, että voisi tai haluaisi muuttaa Suomen naisten työssäkäyntiasioiden osalta entisen kotimaansa kaltaiseksi?  Jos hän myöntäisi, toteaisin, että hän on meillä vieraana, koska hän ja hänen vanhempansa eivät ole rakentaneet tätä maata vuosikymmeniä;  hän on vielä oppipoikana.  Hänestä voi tulla yhteiskunnallinen vaikuttaja, mutta hänen pitää ensin kunnolla integroitua.  Ja tämä on maa, jossa naiset osallistuvat yhteiskuntaan käymällä töissä. Sallisiko hän minun muuttaa hänen alkuperäiseen kotimaahansa ja ryhtyä siellä vaatimaan suomalaisten tapojen noudattamista?  Ei varmaan.

Kysyisin myös miksi hän vastustaa naisten työssäkäyntiä.  Naisten asema kolahtaa usein miesten identiteettiin, ja kertoisin, että hänen pitää maahanmuuttajana työskennellä oman identiteettinsä kanssa.  Se on sitä kuuluisaa integroitumista. Ja se on suuri työ. Kertoisin edelleen, että hän menestyy tulevaisuudessa parhaiten, jos hän alkaa pohtia suomalaistenkin ratkaisuissa olevaa järkeä.  Ei kannata jumittua vastakkainasetteluihin, jos aikoo menestyä täällä.

Jos työntekijänne ei halunnut ryhtyä ajatustyöhön, irtisanominen oli ehkä ainoa mahdollisuus.

 

Shopping Cart